Uutiset ja
podcastit

Tervetuloa lukemaan uusimpia uutisia

ja kuulemaan pohdintaa oikeuden maailmasta.

Tilaa uutiskirje, niin pysyt ajantasalla viimeisimmistä uutisista ja ennakkotapauksista ja saat linkin uusiin podcasteihin!

Tietosuojaseloste-sivulta voit lukea siitä miten Oikon Oy käsittelee dataasi.

Uutiset

Uutissivuilta löydät uusimmat kuntien ja seurakuntien hallintoa ja mm. hankintajuridiikkaa koskevia päivitykset.

Lastensuojelun jälkihuollon kustannusten korvaaminen

Lastensuojelun asiakkaina olleet nuoret muuttivat täysi-ikäisiksi tultuaan ja sijaishuollon päätyttyä naapurikuntaan. Uusi asuinkunta järjesti nuorille päihdevierotushoitoa ja toiselle nuorista tukiasunnon, joita se piti tarpeellisina jälkihuollon palveluina.

Kunta, josta nuoret muuttivat, kiisti uuden kunnan tekemän vaatimuksen palveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Se vetosi siihen, ettei nuorten jälkihuollon asiakassuunnitelmiin ollut kirjattu kyseisiä palveluita eikä uusi kotikunta ollut ennen palveluiden järjestämistä pyrkinyt myöskään yhteistyöhön kunnan kanssa mainitussa lastensuojelulain 16 b §:ssä edellytetyllä tavalla. Hallinto-oikeus hyväksyi uuden kunnan vaatimuksen ja velvoitti sijaishuollosta vastanneen kunnan korvaamaan kustannukset. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asiassa tehdyn valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Kirkko saamassa sähköiset kokoukset

Hallitus antoi 10.12.2020 esityksen, jossa ehdotetaan kiireellistä voimassa olevan kirkkolain muuttamista siten, että kirkon viranomaisten toimielimet voisivat pitää kokouksensa myös sähköisenä kokouksena. Sähköisen kokouksen pitämisen edellytyksenä olisi läsnä olevien yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys. Sähköinen kokous voitaisiin pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Kirkon ja seurakuntien viranomaisten tulisi huolehtia siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisten saatavilla.

Päätöksentekomenettely sähköisessä kokouksessa olisi sama kuin varsinaisessa kokouksessa. Erona olisi vain se, että osallistujat eivät olisi fyysisesti läsnä kokouspaikalla. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus kokoontua sähköisesti aiheuttaa kuitenkin muutostarpeen myös toimielinten päätösvaltaisuutta sekä toimielimessä toimitettavan vaalin toimittamista koskevaan sääntelyyn.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Hallituksen esityksen käsittelytiedot

Katso-tunnisteen käyttö päättyy

Katso-tunnisteen käyttö päättyy 31.12.2020. Katso-tunnistetta ovat käyttäneet yritykset, yhtymät, kuolinpesät ja julkiset organisaatiot, esimerkiksi kunnat.

Katso-valtuudet eivät muutu automaattisesti Suomi.fi-valtuuksiksi. Jos esim. hoitaa veroasioita toisen puolesta vielä Katso-valtuuksilla, niiden tilalle tulee hakea tarvittavat Suomi.fi-valtuudet jo marraskuun aikana. Hakemuksen tekemiseen ja sen käsittelyyn kannattaa varata aikaa.

Verohallinnon ohjeet

Oikeudellisia huomioita kunnan viestinnästä

Kuntalehti pohtii sitä, mitä kuntien tulisi ottaa huomioon, kun ne laajentavat viestintäänsä uusiin toimintatapoihin. Useimmat kunnat toimivat jo nyt somessa tavalla tai toisella, ja yhä useampi kunta käyttää tai suunnittelee chatbotin käyttöönottoa. Jo Facebookissa tulee huomioida tietosuoja ja tietoturva. Kun siirrytään yksilötason viestintään (esim. chatbox), tietosuoja ja tietoturva korostuvat ja tietosuojan kannalta on huolehdittava myös henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.

Kuntalehden artikkeli

Lisäaikaa kunnan alijäämän kattamiselle

1.12.2020 tuli voimaan kuntalain muutos, jonka mukaan kunnan ja kuntayhtymän on mahdollista hakea alijäämän kattamiskauteen pidennystä koronaepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Pidennystä voi hakea, jos kunta tai kuntayhtymä ei pysty koronaepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten ja tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää säädetyssä neljässä vuodessa. Valtiovarainministeriö voi myöntää hakemuksesta kaksi vuotta lisäaikaa alijäämän kattamiselle.

Kuntalain muutos on väliaikainen. Viimeisen kerran pidentämistä voi hakea vuonna 2025. Tällöin voi hakea vuosien 2025 ja 2026 päättyvien alijäämän kattamiskausien pidentämistä.

Valtiovarainministeriön tiedote

Jätesäädöspaketin sisällöstä sopu

Hallitus on päässyt sopimukseen niin sanotun jätesäädöspaketin sisällöstä. Tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 alkupuolella.

Jätelakiin esitetään kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia jätteen erilliskeräysvelvoitteita. Kotitalouksille uudistus tarkoittaa entistä parempia jätehuoltopalveluja: pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on 5 asuinhuoneistoa tai enemmän. Biojätteen kerääminen laajenee myöhemmin kaikille kiinteistöille yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Kuntien on jatkossa kilpailutettava keskitetysti kaikkien erilliskerättävien jätteiden kuljetukset. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä siirtää kiinteistön haltijan järjestettäväksi. Kuntien on kuljetusten kilpailutuksissa kiinnitettävä erityistä huomiota urakka-alueiden jakamiseen siten, että kaiken kokoisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus saada kuljetusurakoita.

Ympäristöministeriön tiedote

Perusopetusta tarjoavaa yhdistystä ei pidetty hankintayksikkönä

Yhdistyksen toiminta perustui perustunut perusopetuslaissa tarkoitettuun valtioneuvostolta saatuun lupaan tarjota erityiseen maailmankatsomukselliseen järjestelmään perustuvaa opetusta. Yhdistyksen esi- ja perusopetuksen tuloista pääosa on muodostunut oppilaskohtaisista kotikuntakorvauksista. Niiden kokonaisarvo muodosti noin 59 prosenttia yhdistyksen vuoden 2019 tuloista. Yhdistyksen varhaiskasvatustoiminnan rahoitus perustui pääosin Oulun kaupungin myöntämiin palveluseteleihin, joiden tuotto oli vuonna 2019 noin 30 prosenttia yhdistyksen tuloista. Yhdistyksen  saamien kotikuntakorvausten ja palvelusetelien tuoton osuus on vuonna 2019 ollut määrällisesti selvästi yli puolet yhdistyksen tuloista.

Perusopetuslaissa on säädetty yksityisille tahoille mahdollisuus tietyin edellytyksin itse järjestää erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa, tavanomaisen perusopetuksen korvaavaa opetusta ja mahdollisuus saada aiheutuvien kustannusten osittaiseksi kattamiseksi kotikuntakorvausta. Vaikka yhdistyksen on järjestettävä opetus perusopetuslain tavoitteiden mukaisesti, tällainen rahoitus ei muutoin rajoita yhdistyksen itsemääräämisoikeutta toiminnan järjestämisessä.

Yhdistystä ei rahoiteta hankintalain 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Markkinaoikeus katsoi, että yhdistystä ei ole pidettävä hankintalain 5 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Markkinaoikeuden ratkaisu 503/20

Työntekijään tai luottamushenkilöön kohdistunut laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi

Hallituksen esityksen 226/2020 mukaan laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021.

Hallituksen esitys

Viestintävirastolla oli laillinen peruste evätä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laajakaistatuki

Pitkään oikeusprosesseissa ollut laajakaistatuen epäämistä koskeva asia on nyt saatu lopullisesti ratkaistua.

Hallinto-oikeus oli 24.1.2019 hylännyt Viestintäviraston päätöksestä tehdyn valituksen.

Hallinto-oikeus totesi, että Multian laajakaistahankkeelle myönnettävän julkisen tuen enimmäismäärä on tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja siihen myöhemmin tehdyn muutoksen mukaan 90 prosenttia tukeen oikeuttavista kustannuksista.Hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n vapaan oman pääoman rahastoon tekemää sijoitusta on päätöksessä kerrotuin syin pidettävä julkisena rahoituksena. Näin tämä rahoitus tulee ottaa huomioon laajakaistarakentamisen tuen enimmäismäärässä. Tästä sijoituksesta kohdistuu Multian hankkeeseen Multian kunnalle tulleen takaajakohtaisen takausvastuun mukainen määrä.

Multian laajakaistahankkeen tukeen oikeuttavien kustannusten määrä on 1 604 445 euroa. Multian kunnan vahvistettu maksuosuus ja Multian kunnan hankkeeseen kohdistama muu julkinen tuki mukaan lukien laajakaistahanke on saanut julkista tukea yhteensä 2 121 956 euroa. Enemmän julkisen tuen myöntämiselle tai maksamiselle ei ole ollut laillisia edellytyksiä. Viestintäviraston oli tullut määrätä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä hylätä yhtiön valtionavustuksen loppuosan maksamista koskenut hakemus.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksestä tehdyn valituksen. Se totesi, ettei Viestintäviraston 7.6.2017 tekemän päätöksen tai hallinto-oikeuden päätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa ole merkitystä ko. ajankohdan jälkeen tehdyillä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestelyjen muutoksilla. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei näin muutettu.

KHO:n päätös 4221/2020

Markkinaoikeus kumosi hankintayksikön päätöksen tarjoajan perusteettomasta poissulkemisesta

Hankintayksikkö oli sulkenut tarjoajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 9 kohdan sekä 81 §:n 2 momentin perusteella. Päätöksen mukaan hankintayksikkö oli aiemmin joutunut purkamaan hankintayksikön emoyhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen sopimusrikkomusten vuoksi. Lisäksi sopimusrikkomukseen syyllistyneen emoyhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenellä oli edustus-, päätös- ja valvontavalta myös tarjoajayhtiössä.

Markkinaoikeus totesi, että hankintayksiköllä ei ole ollut riittäviä perusteita sulkea valittajaa tarjouskilpailusta kyseisen luonnollisen henkilön toimien perusteella. Hankintayksikkö ei myöskään ollut esittänyt selvitystä tai näyttänyt toteen, miten emoyhtiö olisi käyttänyt tarjoajan edustus-, päätös- tai valvontavaltaa taikka miten tällaisen vallan käyttäminen olisi kyseenalaistanut valittajan luotettavuuden sopimuskumppanina. Hankintayksikkö ei ollut selvittänyt, että valittaja tai sen emoyhtiökään olisi syyllistynyt vakavaan virheeseen ammattitoiminnassaan.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siinä, kun se ei ole varannut tarjoajalle tilaisuutta esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä.

Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja kielsi hankintayksikköä panemasta päätöstä täytäntöön 300.000 euron sakon uhalla.

MAO 469/20

Podcastit

Voit seurata podcasteja tilaamalla ne osoitteesta

https://soundcloud.com/oikon_oy

Löydät podcastit myös Spotifystä nimellä "Oikeus ja kohtuus".

Ääniongelmieni takia podcastit ovat nyt tauolla, mutta lähiaikoina julkaisen näillä sivuilla blogiosion!

Voiko hallinto olla hyvää, jos minun asiani ei menesty?