Uutiset ja
podcastit

Tervetuloa lukemaan uusimpia uutisia

ja kuulemaan pohdintaa oikeuden maailmasta.

Tilaa uutiskirje, niin pysyt ajantasalla viimeisimmistä uutisista ja ennakkotapauksista ja saat linkin uusiin podcasteihin!

Tietosuojaseloste-sivulta voit lukea siitä miten Oikon Oy käsittelee dataasi.

Uutiset

Uutissivuilta löydät uusimmat kuntien ja seurakuntien hallintoa ja mm. hankintajuridiikkaa koskevia päivitykset.

Rajoituslaki koskemaan myös kuntaomisteisia yhtiöitä

1.11.2020 voimaan tulevalla ns. rajoituslain muutoksella lain rajoitteet ulottuvat sovellettaviksi myös kuntien ja kuntayhtymien yksin tai yhdessä omistaman yhtiön vastaaviin investointeihin.

Kunta tai kuntayhtymä tai niiden yksin tai yhdessä omistama yhtiö ei saa tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.

Kunta tai kuntayhtymä taikka 1 momentissa tarkoitettu yhtiö voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen.

Suomen säädöskokoelma 729/2020

Kirkolliskokous kiirehti sähköisten kokousten mahdollistamista

Kirkolliskokous päätti kiirehtiä voimassa olevan kirkkolain muuttamista siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää kokouksensa myös sähköisinä. Tavoitteena on turvata ja tehostaa kirkon toimielinten toimintakyky koronapandemiasta johtuvissa poikkeuksellisissa oloissa.

Sähköiset kokoukset joustavoittavat päätöksentekoa ja hallintoa seurakunnissa, joissa etäisyydet ovat pitkät. Kun kokousmatkoja ei ole, kokouskustannukset pienenevät. Sähköisten kokousten mahdollisuus edistää myös kirkon ilmastotavoitteiden toteutumista.

Kirkolliskokouksesta lakiehdotus siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Asiakirjahaku kirkolliskokouksen asiakirjoihin

Tilapäinen COVID-19-puitetukiohjelma antaa kunnille mahdollisuuden yritystukien myöntämiseen

COVID-19-puitetukiohjelman nojalla kaikki kansalliset, alueelliset ja paikalliset tukiviranomaiset voivat myöntää rajoitettuja tukimääriä yrityksille.  Tukea ei voi myöntää maatalouden alkutuotantoon tai kalastus- ja vesiviljelyaloille. Näillä aloilla sovelletaan erityisiä valtiontukisääntöjä.

Tukipäätös on tehtävä viimeistään 31.12.2020, mutta tuki saadaan kuitenkin maksaa tätä myöhemmin.

Puitetukiohjelmalla annetaan mahdollisuus rajoitettujen tukimäärien myöntämiseen erityisesti niille yrityksille, jotka kärsivät yllättävästä maksuvalmiuden puutteesta COVID-19-kriisin vuoksi. Tavoitteena on lisäksi auttaa yrityksiä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa sekä aloittamaan investointisuunnitelmia kriisin aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä.

Tuen enimmäismäärä on 800 000 € yritystä kohden. Enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikkien Suomen viranomaisten puitetukiohjelman nojalla kyseiselle yritykselle myöntämät tuet.

Kuntaliiton ajankohtaisuutinen

Apulaisoikeusasiamies pohtii käteiskassojen välttämättömyyttä

Apulaisoikeusasiamiehelle oli tehty kantelu asiassa, jossa kantelija ei ollut voinut kaupparekisterin asiakaspalvelussa maksaa rekisterimaksuja käteisellä. Kantelijan lausui, että koska hänellä ei ollut pankkikorttia, hän ei voinut maksaa rekisteröintimaksuja eikä sen vuoksi perustaa osakeyhtiötä.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) taloussäännön mukaan PRH:n käyntiasiakaspalveluissa otetaan vastaan vain pankki- ja luottokorttimaksuja. Jos korttimaksu ei ole mahdollinen, henkilöstöä on erikseen ohjeistettu antamaan lasku maksun suorittamiseksi.

Apulaisoikeusasiamies totesi, että olosuhteet, kuten maksutavan harvinaisuus ja käteiskassan pidon vaatimat käyttöön nähden huomattavat kustannukset voidaan ottaa huomioon käteiskassan pidossa. Arvioitaessa hallintolain palveluperiaatteen toteutumista palvelujen riittävyyden ja valinnanvapauden näkökulmasta on puolestaan otettava huomioon asiakkaan mahdollisuus käyttää muita maksutapoja. Peruspankkipalveluja koskeva sääntely takaa peruspalvelut kaikille, vain rahanpesua ja eräitä laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Pankkipalveluiden kustannusten määrän rajoittaminen on asiakkaan valitseman peruspankkipalvelun tai siitä kieltäytymisen perusteella lähtökohtaisesti asiakkaan itsensä valittavissa. Hallinnon palveluperiaate ei apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan edellytä käteiskassanpitoa kaikissa tapauksissa. Laki ei edellytä sitä, että jokaisen viranomaisen olisi ylläpidettävä hallinnollisesti raskasta käteiskassanpitoa hyvin harvoinkin tapahtuvia maksuja varten.

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/6013/2019

KHO:lta kaksi päätöstä asiakirjajulkisuudesta

KHO antoi 2.11.2020 kaksi ennakkopäätöstä siitä, milloin asiakirjaa on pidettävä julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuna viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuna asiakirjana. Lainkohdassa kyse on asiakirjoista, jotka koskevat viranomaisissa työskentelevien välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa sisäistä työskentelyä. Näitä julkisuuslaki koskee ainoastaan, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon.

Tapauksista toinen koski puolustusvoimien ulkoisen viestinnän hoitamista varten laadittuja valmiuskortteja. Korttien tarkoitus oli tukea puolustusvoimien ulkoista viestintää hoitavaa henkilöstöä. Kortit sisälsivät tyypillisesti tiettyä teemaa koskevan pääviestin ja tukiviestejä sekä teemasta mahdollisesti esitettäviä kysymyksiä ja niihin laadittuja ohjeellisia vastauksia. Kortteja oli päätöksessä erikseen lausutuin perustein pidettävä julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta keskeisinä asiakirjoina. Näin ne oli liitettävä arkistolainsäädännön mukaan arkistoon. Kortit eivät jääneet julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa säädetyn perusteella lain soveltamisalan ulkopuolelle, vaan niihin tuli soveltaa julkisuuslakia.

Tapauksista toisessa oli kysymys power point -dioista, jotka poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluva oli laatinut poliisilaitoksen sisäistä koulutustilaisuutta varten. KHO:n mukaan aineistoa oli pidettävä viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuna asiakirjana. KHO arvioi, että aineiston merkitys poliisilaitoksen päätöksenteon ja muun vallankäytön kannalta oli korkeintaan välillinen ja julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta toisarvoinen. Aineisto ei sisältänyt sellaisia tietoja, että se olisi tullut arkistolainsäädännön mukaan liittää arkistoon. Näin se jäi julkisuuslain 5 §:n 4 momentin perusteella julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

KHO:n päätökset 2020:113 ja 2020:114

Voiko julkisyhteisö osallistua tarjouskilpailuun?

Markkinaoikeuden ratkaisussa otettiin kantaa siihen, voiko julkisyhteisö (kuntayhtymä) hankintalain säännösten perusteella ottaa osaa julkiseen kilpailutukseen. Valittaja vaati, että kuntayhtymä tulisi sulkea pois tarjouskilpailusta. Vaatimus perustui siihen, että kuntayhtymällä ei ollut kuntalain tai erityislainsäädännön perusteella oikeutta osallistua tarjouskilpailuun. Tarjoukset eivät olleet keskenään vertailukelpoisia. Tarjouksen tehneellä kuntayhtymällä oli asemansa perustella kilpailuetuja, jotka vaikuttivat muun ohella sen tarjoaman palvelun hintaan.

Ratkaisussaan markkinaoikeus viittasi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Sen mukaan myös julkisoikeudellisella yhteisöllä on lähtökohtaisesti oikeus osallistua tarjouskilpailuihin riippumatta siitä, tuetaanko sitä julkisilla varoilla.  Esitetyn selvityksen perusteella ei ollut käynyt ilmi, että kuntayhtymän tarjous olisi saapuneiden tarjousten yleiseen hintatasoon huomioon ottaen ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tai että kuntayhtymän osallistuminen tarjouskilpailuun olisi muutoin vaikuttanut tarjouskilpailun syrjimättömyyteen tai kilpailun vääristymiseen. Näin hankintayksiköllä ei ollut hankintasäännösten nojalla velvollisuutta sulkea kuntayhtymä tai sen tarjous tarjouskilpailusta.

Sikäli kuin asiassa on kyse kunnan toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla ja yhtiöttämisvelvollisuudesta sekä tätä koskevista kuntalain määräyksistä, markkinaoikeus totesi, että valvova viranomainen on Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Tämän antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta markkinaoikeudelta. Tällöin kyse ei kuitenkaan ole hankintalain soveltamisesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu 431/20

Kunnansihteerin sijaisen esteellisyys kunnanjohtajan virkavaalia koskevassa asiassa

Kunnansihteeri oli osallistunut sijaisuutensa aikana kunnanjohtajan valintaa koskevan asian valmisteluun ja esittelyyn kunnanhallituksessa. Hän oli ollut suoraan kunnanjohtajan virkaa hakeneen va. kunnanjohtajan alainen. Va. kunnanjohtaja oli myös nimittänyt hänet kyseessä olevaan määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Ns. esimiesjääviyttä ei ole hallintolaissa nimenomaisesti säädetty esteellisyysperusteeksi, vaan sitä arvioidaan em. lain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Kunnan viranhaltijaa on lähtökohtaisesti pidettävä virantoimituksessaan itsenäisenä ja riippumattomana. Viranhaltijan puolueettomuuden ei katsota vaarantuvan yksin sillä perusteella, että hänen esimiehensä oli esteellinen asiassa.

Vastoin hallinto-oikeuden kantaa korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei va. kunnanjohtajan ja kunnansihteerin sijaisen välillä ratkaisussa kuvatuissa olosuhteissa ollut sellaista sidonnaisuutta, että luottamus sijaisena toimineen kunnansihteerin puolueettomuuteen olisi vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kunnansihteeri ei siten ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään kunnanhallitukselle kunnanjohtajan virkavaalia koskevaa asiaa.

KHO:n ratkaisuseloste

Lukuisiin aiempiin sopimusrikkomuksiin syyllistynyt tarjoaja voitiin sulkea pois tarjouskilpailusta

Hankintayksikkö oli sulkenut valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle sen aikaisemman hankintasopimuksen aikana tekemien sopimusrikkomusten johdosta.

Valittaja esitti, että hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta sulkea sitä tarjouskilpailusta. Pääosa hankintayksikön sen ja valittajan välistä aikaisempaa sopimussuhdetta koskevista väitteistä oli perättömiä. Hankintayksikön väittämät puutteet ja sopimusrikkomukset, sikäli kuin niistä edes oli ollut kyse, olivat joka tapauksessa olleet pienehköjä ja alalla tavanomaisia puutteita sopimuksen mukaisessa suorituksessa.

Markkinaoikeus katsoi, että esitetyn selvityksen perusteella valittajan aiempaa sopimussuhdetta koskevissa suorituksissa oli ollut toistuvia puutteita palvelusopimuksen olennaisten osien suorittamisessa. Menettelyn oli katsottava kyseenalaistaneen valittajan luotettavuuden. Ottaen huomioon aikaisempaa sopimussuhdetta koskevien puutteiden toistuvuuden ja niiden yhteyden hankinnan kohteeseen hankintayksikkö ei ollut ylittänyt harkintavaltaansa, kun se oli hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla sulkenut valittajan tarjouskilpailusta päätöksessään ilmoittamilla perusteilla. Valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta ei ollut myöskään pidettävä aikaisempaa sopimussuhdetta koskevien puutteiden toistuvuuden vuoksi suhteellisuusperiaatteen vastaisena. Valitus hylättiin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Sopimusrikkomus ja luottamuksen menettäminen peruste sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta

Hankintayksikkö oli sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Oikeusohjeina oli sovellettu hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 ja 3 kohtaa sekä todettu, että poissulkeminen perustuu ensisijaisesti ensiksi mainittuun ja toissijaisesti jälkimmäiseen lainkohtaan. Aiempi hankintayksikön ja tarjoajan välinen hankintasopimus oli purettu, syynä tarjoajan olennaiset sopimusrikkomukset.

Markkinaoikeus viittasi päätöksessään hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 9 kohdan esitöihin (HE 108/2016 vp s. 183 ja 187). Niiden perusteella kummankin lainkohdan osalta olennaista oli arvioida sitä, onko tarjoajan aikaisempi menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa.

Markkinaoikeus totesi, että, että hankintayksikkö oli sille hankintalain 81 §:n soveltamisessa oleva harkintavalta huomioon ottaen voinut pitää valittajan menettelyä aikaisemmassa samankaltaisessa hankintasopimuksessa siinä määrin olennaisesti ja merkittävästi puutteellisena, että se oli voinut mainitun sopimuksen purettuaan arvioida hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan poissulkemisperusteen täyttyvän ja sulkea valittajan tarjouskilpailusta. Valitus hylättiin.

Markkinaoikeuden ratkaisu 419/20

 

Kansallisella julkisten hankintojen strategialla työkaluja hankintayksiköille ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ja järjestöille

Suomen ensimmäinen yhteinen kansallinen julkisten hankintojen strategia lanseerattiin Kuntamarkkinoilla 9.9.2020.

Strategian myötä julkisia hankintoja toteuttavat tahot, kuten valtio, kunnat ja seurakunnat, saavat työnsä avuksi konkreettisia työkaluja. Yritykset ja järjestöt saavat uudenlaisen kumppanuuden myötä liiketoimintamahdollisuuksia. Useat kansalaisille tärkeät palvelut tehdään julkisina hankintoina ja strategia tuo mukanaan parempia arjen asiakaskokemuksia.

Strategia-asiakirja

Podcastit

Voit seurata podcasteja tilaamalla ne osoitteesta

https://soundcloud.com/oikon_oy

Löydät podcastit myös Spotifystä nimellä "Oikeus ja kohtuus".

Ääniongelmieni takia podcastit ovat nyt tauolla, mutta lähiaikoina julkaisen näillä sivuilla blogiosion!

Voiko hallinto olla hyvää, jos minun asiani ei menesty?