Uutiset ja
podcastit

Tervetuloa lukemaan uusimpia uutisia

ja kuulemaan pohdintaa oikeuden maailmasta.

Tilaa uutiskirje, niin pysyt ajantasalla viimeisimmistä uutisista ja ennakkotapauksista ja saat linkin uusiin podcasteihin!

Tietosuojaseloste-sivulta voit lukea siitä miten Oikon Oy käsittelee dataasi.

Uutiset

Uutissivuilta löydät uusimmat kuntien ja seurakuntien hallintoa ja mm. hankintajuridiikkaa koskevia päivitykset.

Vastauksia esteellisyyskysymyksiin tekoälyn avulla

Esteellisyyskysymykset ovat Kuntaliiton usein kysytyimpiä kysymyksiä. Liiton ja Sanastokeskus TSK:n asiantuntijat laativat keväällä 2019 Esteellisyyssanaston tekoälyä hyödyntävän, niin sanotun jääviysbotin tueksi. Lähinnä kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille suunnattu liiton chatbot-palvelu ratkoo yksinkertaisia esteellisyyskysymyksiä 24/7. Kuntaliiton sanasto on kuitenkin hyödynnettävissä chatbot-palvelua laajemmin, esimerkiksi viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä julkisorganisaatioissa.

Kuntaliiton uutinen

Markkinaoikeus kumosi suorahankintapäätöksen

Markkinaoikeus kumosi suorahankintapäätöksen

Hankintayksikkö oli ilmoittanut 18.12.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta yleishakkuukoneen hankinnasta opetuskäyttöön. Hankintayksikkö sai kaksi tarjousta.

Hankintayksikkö sulki tekemillään päätöksillä tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina molemmat saamansa tarjoukset ja päätti siirtyä suorahankintaan. Suorahankintapäätöksellä yleishakkuukone hankittiin tarjouskilpailuun osallistumattomalta toimittajalta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 180.000–200.000 euroa.

Markkinaoikeus totesi, että saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö oli suorahankinnassa muuttanut hankinnan kohteena olevalle yleishakkuukoneelle alkuperäisessä tarjouspyynnössä asetettuja pakollisia vaatimuksia. Nämä vaatimukset olivat olleet hankinnan kohteelle oleellisia. Markkinaoikeus katsoi, että tarjouspyynnön alkuperäisiä ehtoja oli suorahankinnassa muutettu olennaisesti. Näin yleishakkuukoneen hankinnassa eivät ole täyttyneet suorahankinnan edellytykset.

Hankintapäätös kumottiin.

Mao 248/20

Markkinaoikeus kumosi puolustusvoimien matkakorttijärjestelmäpalveluita koskevan hankintapäätöksen

Puolustusvoimien logistiikkalaitos  oli valinnut Oy Matkahuolto Ab:n puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen  matkakorttijärjestelmäpalveluiden palveluntarjoajaksi sopimuskaudelle 1.9.2019–31.8.2021. Hankinta oli tehty suorahankintana. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo oli EU-suorahankintailmoituksen mukaan 3.000.000 euroa. Suorahankinnan perusteeksi oli ilmoitettu hankintalain 40 §:n 2 momentin 2  kohta.

Markkinaoikeus totesi, että hankintayksikkö ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, että Matkahuolto olisi ollut ainoa mahdollinen palveluntarjoaja, joka pystyy tarjoamaan suorahankintailmoituksessa määritellyt lipputuotteet ja matkakortit ja niihin liittyvät matkalippujen käytön hallinnointipalvelut. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että jonkin suojatun immateriaalioikeuden perusteella Matkahuolto olisi ollut ainoa mahdollinen toimittaja tai että se olisi ollut ainoa toimittaja, jolla on riittävät resurssit toteuttaa palvelu hankintayksikön edellyttämällä tavalla tai että se muulla perusteella olisi ollut ainoa mahdollinen palveluntarjoaja. Markkinaoikeus katsoi, että palveluntarjoajan valinnassa ei ole täyttynyt hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan suorahankintaperuste.

Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen.

MaO 247/20

Hallitus antoi esityksen työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta. Kokeilun ajaksi joitain valtion työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäviä siirrettäisiin kuntien tehtäväksi. Kyse olisi laissa tarkemmin määriteltyjä ja osittain vaikeasti työllistyviä asiakasryhmiä koskevista tehtävistä.

Ensi vaiheessa yhteensä kahdellekymmenelle kokeilualueelle esitetään siirrettäväksi kokeilun ajaksi työllisyyttä edistävien henkilöasiakkaan palvelujen neuvonta, ohjaus- ja palvelutehtävät, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntämistä koskevat tehtävät sekä eräiden työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille. Kuntien nimeäminen perustuu syksyllä 2019 toteutettuun avoimeen hakuun ja siinä valittuihin kokeilualueisiin. Kokeilua laajennettaisiin myöhemmin järjestämällä kunnille uusi haku kokeiluun.

Hallituksen esitys

Jätelakiin ehdotetaan muutoksia

Jätelakiin ehdotetaan huomattavia täsmennyksiä jätekuljetusurakoiden kilpailutussäännöksiin. Ehdotusten tarkoituksena on turvata pk-yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailutuksissa.

Ympäristöministeriön esitysluonnos julkaistiin 28.4.2020.  Siinä ehdotetaan kunnan jätekuljetusurakoiden kilpailuttamista koskevaa sääntelyä tarkennettavaksi selvästi nykyisestä. Tarkennusten tarkoituksena on taata erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet saada kuljetusurakoita. Tämä koskee tilanteita, joissa ns. kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkautetaan kiinteiden yhdyskuntajätteiden osalta ja siirrytään koko Suomessa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Säännökset koskevat muodollisesti kuntia, mutta käytännössä pääosin kuntien omistamia jäteyhtiöitä tai muita kuntien jätelaitoksia, joille kuntien vastuulle jätelain mukaan kuuluvat palvelutehtävät on siirretty.

Edilexin artikkeli

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koulumatkakuljetusten kustannuksista

Oppilaalle oli lääkärinlausuntojen perusteella muutosta huolimatta annettu oikeus käydä koulun kaikki luokka-asteet siinä ala-asteen koulussa, jossa hän oli aloittanut koulunkäyntinsä. Perusopetuslain 32 §:n 3 momentin mukaisesti päätöksessä edellytettiin, että B:n huoltajat vastaavat oppilaan koulumatkakuljetuksista tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Oppilaan hakemus koulumatka-avustuksesta hylättiin, koska hän ei käynyt koulua lähikoulussaan.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että oppilaalle olisi tullut myöntää maksuton koulukuljetus sille ala-asteen koululle, jossa hänellä oli oikeus käydä koulun kaikki luokka-asteet. Perusteena oli yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen mukautus. Asia palautettiin oppilashuollon päällikölle uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluissaan korkein hallinto-oikeus viittasi oppilaan sairauteen, sen vaikutuksiin hänen käyttäytymiseensä, kaupungin arvioon koulukuljetuksen kustannuksista sekä siihen, että koulumatka oppilaan kotoa koululle, jossa hän oli aloittanut koulunkäyntinsä, oli suunnilleen sama kuin ns. lähikoululle.

KHO 20:60

Liian korkea liikevaihtovaatimus johti seuraamusmaksuun

Hankintayksikkö oli kilpailuttanut EU-hankintana ambulanssien tavarahankinnat vuodelle 2019 sekä optiovuosille 2020 ja 2021. Hankintailmoituksessa tarjoajan vuotuisen liikevaihdon määränä oli edellytetty edellisen kolmen vuoden aikana keskimäärin vähintään 8.400.000 euroa. Muutoksenhakijan mukaan liikevaihtoraja oli asetettu nelinkertaiseksi suhteessa hankinnan kokonaisarvoon.

Markkinaoikeus totesi, että liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus oli liittynyt tarjoajien taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa hankinnan kohteena oleva hankinta. Neljä kertaa hankintailmoituksessa ilmoitetun hankinnan ennakoidun kokonaisarvon suuruinen liikevaihtovaatimus oli kuitenkin ollut huomattavan korkea. Asiassa ei ollut tullut ilmi muita sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hankintayksikön olisi ollut perusteltua asettaa näin paljon hankintalain 85 §:n 2 momentin mukaisen vähimmäisliikevaihdon ylittävä soveltuvuusvaatimus.

Hankintasopimus oli tehty odotusaikaa noudattamatta. Markkinaoikeus kumosi päätöksen optiokausien osalta sekä määräsi hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksuna 20.000 euroa ja korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 6.600 eurolla.

MAO:226/20

KHO totesi, että päätös ei täyttänyt hallintopäätöksen sisällölle asetettuja edellytyksiä

KHO totesi, että kaupungin viranhaltijan päätöksestä ei saanut selvää, oliko henkilölle myönnetty henkilökohtainen avustaja vai ei. Päätöksestä ei muutoinkaan käynyt ilmi, minkä sisältöisinä avustajapalvelut oli myönnetty. Päätös ei siten täyttänyt hallintolain 44 §:n 1 momentissa hallintopäätökselle ja perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa erityisen tuen antamista koskevan päätöksen sisällölle säädettyjä edellytyksiä.

Päätös ei myöskään täyttänyt hallintolain 45 §:n vaatimuksia. Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

KHO:n päätös 20.5.2020/2193

Virheellinen ilmoitusmenettely johti hankintapäätöksen kumoamiseen

Hankintayksikkö oli julkaissut ateriakuljetuspalveluiden hankinnasta palveluja koskevan EU-hankintailmoituksen. Ilmoitusta ei kuitenkaan tehty hankintalain 59 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vakiolomakkeita käyttäen.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan lain 58 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevat ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Markkinaoikeus totesi, että hankintailmoitus olisi tullut julkaista em. vakiolomakkeita käyttäen. Kun näin ei ollut menetelty, potentiaalisilla tarjoajilla oli vaikea saada ilman kohtuutonta vaivaa tieto kilpailutuksesta.

Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja kielsi kaupunkia tekemästä hankintasopimusta päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

MAO:210/20

Kirkkolain uudistaminen ja kirkon ja valtion suhde

Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ottaa kantaa eduskunnan hallintovaliokunnan menettelyyn, jolla se keskeytti kirkkolakiehdotuksen käsittelyn. Valiokunta tiedotti kirkkohallitusta asiasta kirjeellä, joka sisälsi pitkälle meneviä lainsäädännöllisiä ohjeita tai ehdotuksia. Viljanen ei pidä menettelyä normaalina.

– Tämä liittyy toisaalta tietysti siihen asetelmaan, että kirkkolain säätämistapa on eduskunnalle ainutlaatuinen. Vaikka lakiehdotuksessa olisi muutospaineita, eduskunta ei voi muuttaa annettua ehdotusta, ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen, Viljanen sanoo.

– Uskoa ja tunnustusta koskevat asiat pitäisi siirtää kattavasti kirkkojärjestykseen. On aika erikoinen ajatus, että maallinen lainsäädäntöelin säätää kirkon opista, edes muodollisesti. Kirkko ei ehkä ole ottanut tarpeeksi askeleita siihen suuntaan, että se siirtyisi kirkkojärjestyksen puolelle.

Kotimaan artikkeliin

Podcastit

Voit seurata podcasteja tilaamalla ne osoitteesta

https://soundcloud.com/oikon_oy

Löydät podcastit myös Spotifystä nimellä "Oikeus ja kohtuus".

Ääniongelmieni takia podcastit ovat nyt tauolla, mutta lähiaikoina julkaisen näillä sivuilla blogiosion!

Voiko hallinto olla hyvää, jos minun asiani ei menesty?