Sote-alan suorahankinnat kilpailu- ja kuluttajaviraston syynissä
Kolmas kerta toden sanoo – mitä sanonta sitten tarkoittaneekin. Tarkoitus lienee kussakin tilanteessa siihen sopiva. Pietari kielsi Jeesuksen kolme kertaa. Huutokaupassa kolmas kopautus on lopullinen. Kalevalassa mainitaan kolme ”koskea kovoa”. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on nyt kolmannen kerran parin kuukauden sisällä puuttunut kuntien tai kuntayhtymien sotehankintoihin, jotka on tehty suorahankintoina.
Kolme ratkaisua laittomista suorahankinnoista
KKV teki 31.8.2020 markkinaoikeudelle esityksen seuraamusten määräämiseksi Puolangan kunnalle laittomasta suorahankinnasta. KKV:n selvitysten mukaan Puolangan kunta teki vuoden 2020 alussa kymmenien miljoonien eurojen arvoisen jatkosopimuksen kunnan sote-palveluiden tuottamisesta ilman hankintalain mukaisen kilpailutuksen järjestämistä. Kunta kilpailutti sote-palvelunsa vuonna 2012. Tähän kilpailutukseen perustuva sopimuskausi päättyi vuoden 2019 lopussa. Tämän jälkeen kunta hankki sote-palvelut Terveystalo Kuntaturvalta jatkosopimuksella ilman kilpailutusta. Alun perin seitsemäksi vuodeksi kilpailutettua sopimusta jatkettiin suorahankintana vielä kuudella vuodella. Myös sopimuksen piiriin kuuluvaa palveluvalikoimaa muutettiin. Esitetyn seuraamusmaksun määrä oli 120.000 euroa.
24.9.2020 KKV päätti esittää 40.000 euron seuraamusmaksun määräämistä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle (Kymsote) laittomasta suorahankinnasta. KKV:n mukaan Kymsote jatkoi keväällä 2020 silmäosaston osaulkoistusta suorahankintana, vaikka sen olisi hankintalain mukaan pitänyt kilpailuttaa palvelut. Kymsote oli ulkoistanut suurimman osan silmätautien erikoisalan lääkäripalveluista suorahankinnalla huhtikuun 2019 alusta maaliskuun 2020 loppuun. Suorahankinnasta oli tehty lain edellyttämä suorahankintailmoitus, joten KKV:llä ei tältä osin ollut toimivaltaa esittää seuraamuksia.
KKV pyysi kuitenkin 14.2.2020 Kymsotelta selvitystä siitä, miten palvelut järjestetään huhtikuun 2020 alusta alkaen, kun määräaikainen sopimuskausi päättyy. Kymsoten selvityksen mukaan hankintaa ei ollut ryhdytty kilpailuttamaan tai palattu tuottamaan palveluita omana työnä, vaikka Kymsote oli aiemmassa suorahankintailmoituksessaan ja päätöksissään ilmoittanut näin tekevänsä. Sen sijaan kuntayhtymän hallitus oli 28.2.2020 tehnyt päätöksen uudesta suorahankinnasta ajalle 1.4.-30.9.2020. Hankinnan arvo on 720 000 euroa.
Kolmas KKV:n huomion kohde oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten), Savitaipaleen kunnan ja Kiinteistö Oy Savitaipaleen Vuokratalojen yhteinen suunnitelma ikääntyneille, vammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattujen sote-palveluiden toteuttamisesta. Jo tehdyn sopimuksen mukaan Mehiläinen olisi ostanut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa käytettäviä rakennuksia Savitaipaleen kunnalta, Savitaipaleen Vuokrataloilta sekä Vanhaintukiyhdistykseltä ja vastannut jatkossa näissä rakennuksissa em. palveluista.
KKV:n 7.10.2020 antaman päätöksen mukaan sopijaosapuolet eivät noudattaneet hankintalainsäädäntöä sopiessaan rakennusten myynnistä ja sote-palveluiden hankinnasta. KKV alkoi oma-aloitteisesti selvittää hankintaa, kun kävi ilmi, ettei sopimuskokonaisuudessa Mehiläiselle siirtyvien vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta ollut järjestetty hankintalain mukaista kilpailutusta.
KKV:n mukaan sopimuskokonaisuus olisi tullut kilpailuttaa hankintalain mukaisesti siihen sisältyvien hankintojen vuoksi. KKV valmisteli markkinaoikeudelle esitystä siitä, että sopimuskokonaisuus määrättäisiin tehottomaksi. Osapuolet päättivät kuitenkin itse sopimuskokonaisuuden raukeamisesta. Näin KKV antoi asiassa markkinaoikeusesityksen tekemisen sijasta hallinnollisen ohjauksen hankintalainsäädännön noudattamisesta.
KKV valvovana viranomaisena
KKV:llä on 1.1.2017 alkaen ollut oikeus oma-aloitteisesti puuttua laittomiin suorahankintoihin. Laiton suorahankinta tarkoittaa, että hankintayksikkö on tehnyt EU-kynnysarvot ylittävän hankinnan tai kansalliset kynnysarvot ylittävän liitteessä E tarkoitetun palveluhankinnan tai käyttöoikeussopimuksen suorahankintana ilman hankintalaissa säädettyä perustetta. Laajemminkin KKV:llä on hankintalain 139 §:n nojalla velvoite valvoa hankintalain noudattamista. Toimenpiteisiin se voi ryhtyä joko omasta aloitteestaan tai sille tehdyn toimenpidepyynnön johdosta.
Ikuisuusprojekti sote:n yksi ongelmakohta on ollut soteulkoistukset ja niihin suhtautuminen. Hallituksen vaihtuessa suhtautumisessa on näyttänyt tapahtuvan 180 o muutos. Uusimman esityksen tavoitteena on suitsia nimenomaan suuria ulkoistuksia. Jälkikäteinen puuttuminen sopimuksiin mitätöinnin tai pätemättömäksi määrittämisen kautta sisältää kuitenkin ilmeisiä perustuslaillisia ongelmia. Sote-ulkoistuksia koskevien sopimusten siirto kunnilta maakunnille ei sekään lähtökohtaisesti ole hankintalain mukaan mahdollista.
Kriittisyys sote-ulkoistuksia kohtaan perustuu muun ohella siihen, että hankintayksiköiden kykyä ja osaamista hankkia sotepalveluita hankintalain määräysten mukaisesti on kyseenalaistettu. Tärkeintä on tietysti turvata kuntalaisten laadukkaat palvelut ja varmistaa, että verovarat käytetään tehokkaasti. Edellä olevat esimerkit kertovat, että aivan perusteetonta huoli kuntien ja kuntayhtymien sotehankintoihin liittyvästä osaamisesta ja niiden tekemistä sotepalveluiden osa- tai kokonaisulkoistuksista ei ole.