Kunnalla oikeus purkaa seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneen virkasuhde
Kaupunki purki A:n virkasuhteen tämän syyllistyttyä vapaa-ajallaan muun muassa seksuaaliseen ahdisteluun. Hovioikeuden tuomio rikosasiassa oli lainvoimainen.
A:n tehtäviin kuului alaikäisten oppilaiden opettaminen. Asiassa oli arvioitavana, oliko kaupungilla ollut laillinen peruste purkaa hänen virkasuhteensa vapaa-ajalla tehtyjen rikosten johdosta. Huomioon oli otettava myös se, että A työskentelee tehtävässä, joka on lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevalla lailla asetettu erityisasemaan suhteessa rikostaustan selvittämiseen. Tätä seikkaa yhdistettynä A:n rikoksiin syyllistymisen kanssa ei kuitenkaan automaattisesti ollut pidettävä sellaisena viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettuna erittäin painavana syynä, jonka johdosta työnantajalla olisi oikeus purkaa virkasuhde, vaan se on otettava huomioon osana purkamisperusteen täyttymistä koskevaa kokonaisharkintaa.
Seksuaalisen ahdistelun rikoslain 20 luvussa säänneltynä tekona katsottiin lukeutuvan sellaisiin erityisen moitittaviin tekoihin, joihin syyllistyminen voi osoittaa henkilön sopimattomuutta lasten kanssa työskentelyyn. Tämä yhdessä muiden syyksi luettujen rikosten kanssa oli ollut omiaan vakavasti horjuttamaan työnantajan luottamusta opettajalle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n virkasuhteen purkamiseen. Virkasuhteen purkamisen lainmukaisuutta ei ollut myöskään syytä arvioida toisin A:n pitkän ja moitteettoman virkauran johdosta. Purkamista ei voitu pitää kysymyksessä olevissa olosuhteissa suhteettoman ankarana seuraamuksena.