Pohjavesivaikutusten mahdollisuus edellytti vesilain mukaista lupaa maa-aineksen otolle

Jos maa-ainesta suunnitellaan otettavaksi tärkeältä tai muulta vedenhankintakäyttöön soveltuvalta pohjavesialueelta, jossa pohjavesivaikutukset ovat mahdollisia, maa-aineslain 3 §: 1 momentin 4 kohdan mukaan edellytetään tällöin vesilain mukaista lupa maa-aineksen otolle. Tämä edellytys on voimassa, vaikka pohjavesivaikutusten todennäköisyyttä pidettäisiinkin verrattain vähäisenä. Lupa maa-ainesten ottamiseen voidaan tällaisessa tilanteessa myöntää vain, mikäli siihen on saatu vesilain mukainen lupa. Vedenottopaikkojen tai vedenottamoiden tosiasiallisella käytöllä ei ole merkitystä asian oikeudellisen arvioinnin kannalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemässä tapauksessa ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ottotoiminnan seurauksena pohjaveden laatu tai esiintymän antoisuus saattaa heiketä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan vesilain mukaisessa lupaharkinnassa voidaan tarkemmin perehtyä hankkeen pohjavesivaikutuksiin. Kun asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella hankkeelle ei ole haettu vesilain mukaista lupaa, maa-aineslupaa koskevat päätökset kumottiin ja hakemus hylättiin.

KHO:n päätös 3201/2020